Suomen Suuhygienistiliitto SSry:n historia alkaa Erikoishammashoitajayhdistyksen perustamisesta tammikuussa 1987. Tuolloin suuhygienistejä, tutkintonimikkeellä ylempi hammashoitaja ja ammattinimikkeellä erikoishammashoitaja, oli koulutettu kymmenen vuotta. Tarve oman yhdistyksen perustamiselle oli noussut aktiivisten suuhygienistien joukosta, jotka kokivat, että vaikuttamismahdollisuudet ammatin kehittämiseen ja oman ammatillisen identiteetin luomiseen silloisen Hammashoitajaliiton sisällä olivat vähäiset. Uusi ammatti tarvitsi tulevaisuuteen luotsaavia näkemyksiä ja tekijöitä, jotta asema suun terveydenhuollossa arvostettuna ammattina toteutuisi.

Alkoi työ ammatti- ja tutkintonimikkeen muuttamiseksi suuhygienistiksi kansainvälisen käytännön mukaiseksi. Yhteyksien luomista kansainvälisiin järjestöihin pidettiin tärkeänä. Tavoitteena oli myös ammatin tunnettavuuden lisääminen, vaikuttaminen lainsäädäntöön ja koulutuksen kehittämiseen. Lainsäädännön osalta keskeisiä tavoitteita olivat suuhygienistin kirjaaminen ammatinharjoittamislakiin laillistettuna ammattihenkilönä ja sairausvakuutuslain muuttaminen suuhygienistin antaman hoidon osalta.

Myöhemmin myös toimintaoikeuksien laajentaminen, kuten puudutus- ja reseptinkirjoitusoikeus sekä työnjaon kehittäminen suun terveydenhuollossa ovat olleet liiton edunvalvonnassa keskeisellä sijalla. Toiminnan punaisena lankana on ollut suuhygienistin ammatillisen ytimen, terveydenedistämisen asiantuntijuuden korostaminen ja ammatillisen autonomian esiintuominen. Työ on vaatinut pitkäjänteisyyttä. Tavoitteet ovat toteutuneet hyvin.

Tärkeitä vuosilukuja toiminnassa

• 1987 Erikoishammashoitajayhdistys perustettiin.
• 1991 Yhdistys alkoi julkaista omaa lehteä, nimellä Kyretti.
• 1993 Yhdistyksen nimi muutettiin Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:ksi.
• 1994 Suuhygienisti (Hammashuoltaja-nimikkeellä) kirjattiin ammatinharjoittamislakiin laillistettuna ammattihenkilönä.
• 1995 Suomen Suuhygienistiliitto hyväksyttiin Tokiossa International Federation of Dental Hygienists IFDH:n jäseneksi. Kriteerinä oli että hyväksyttävään liittoon saa kuulua vain suuhygienistin tutkinnon suorittaneita.
• 1996 Liitto teki jäsenkyselyn 950 jäsenelle suuhygienisti-nimikkeen virallistamisesta tutkinto- ja ammattinimikkeeksi. Suuhygienisti-nimike sai 80%:n kannatuksen.
• 1996 Suuhygienistien koulutus siirtyi ammattikorkeakouluihin.
• 1996 Aloitettiin yhteistyöneuvottelut Hammashoitaja-Hammashuoltajaliiton kanssa suuhygienistien yhdistämiseksi samaan liittoon Tehyn alla.
• 1997 Suuhygienistit saivat rajatun puudutusoikeuden ja täydennyskoulutus tältä osin alkoi ammattikorkeakouluissa. Liittomme ajoi puudutuskoulutuksen sisällyttämistä perustutkintoon ja täydennyskoulutuksen järjestämistä ammattikorkeakouluissa.
• 1997 Suuhygienisti- nimike vahvistettiin tutkinto- ja ammattinimikkeeksi.
• 2000 Kyretti-lehden nimi muutettiin Suuhygienisti-lehdeksi.
• 2000 Pitkien neuvottelujen jälkeen yhteistyö Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto ry:n kanssa alkoi.
• 2005 Suuhygienisti-nimike kirjattiin ammatinharjoittamislakiin.
• 2008 Suomen Suuhygienistiliitto SSHL irrottautui Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL:sta itsenäiseksi liitoksi ja suora henkilöjäsenyys palautettiin.
• 2009 Sairausvakuutuslain muutos suuhygienistin antaman hoidon osalta vahvistettiin. Laki astuu voimaan 1.1.2010. korvausperusteet suuhygienistin antamasta hoidosta ovat samat riippumatta siitä onko hoidon antaja palkkasuhteessa tai yrittäjänä toimiva suuhygienisti.
• 2010.06.01 Suuhygienisteille myönnettiin osittainen reseptinkirjoitusoikeus, Asiaa oli ajettu liiton toimesta vuosia.
• 2011.01.01 Liittyminen Akavan Erityisalat ry:n jäsenjärjestöksi, jatkossa edunvalvonnassa on akavalainen kenttä.
• 2011 Liittyminen Eurooppalaiseen suuhygienistijärjestöön.
• 2022 Perhevapaa uudistus
• 2023 Joutuisa ruokailu, SOTE-sopimuksen yleistyöajassa työskentelevät voivat ruokailla joutuisasti työn ohessa, oltaen työnantajan tavoitettavissa.