1 §

NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry, ruotsiksi Finlands Munhygienistförbund FMHF rf. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä käytetään nimeä Finnish Association of Dental Hygienists FADH. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi.

Liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. Virallinen kieli on suomi.

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry on Akavan Erityisalat AE ry:n jäsenyhdistys.

2 §

TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Liiton tarkoituksena on toimia suuhygienistien ja suuhygienistiopiskelijoiden yhteisönä ja ammattijärjestönä heidän ammatillisen, koulutuksellisen, oikeudellisen, sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantamiseksi, edistää heidän ammattitaitonsa kehittymistä, arvostusta ja työn tunnettavuutta sekä edistää suun terveyden ja ennalta ehkäisevän (suun) terveydenhuollon kehittämistä Suomessa ja kansainvälisellä tasolla.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

– tukee liiton toimintapiirissä tapahtuvaa jäsentoimintaa, yhteistyötä ja verkostoitumista

– neuvottelee ja tekee työmarkkinasopimuksia sekä toimii yhteistyössä muiden ammattijärjestöjen, neuvottelujärjestöjen sekä terveysalan järjestöjen kanssa

– ohjaa ja neuvoo jäseniään ammattiin ja työhön liittyvissä asioissa

– vahvistaa jäsentensä ammatillisuutta ja asemaa työmarkkinoilla

– seuraa yhteiskunnallista kehitystä ja vaikuttaa suun terveyteen,  sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä niitä koskevaan lainsäädäntöön

– vaikuttaa suuhygienistien koulutukseen ja suun terveydenhuollon tutkimustyöhön

– harjoittaa julkaisu-, koulutus- ja kustannustoimintaa, järjestää kokous- ja

opintotilaisuuksia sekä neuvottelupäiviä.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, panna toimeen asianomaisella luvalla arpajaisia tai rahankeräyksiä, hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä harjoittaa yhdistyslain 5 §:n mukaista liiton tarkoitusta tukevaa toimintaa.

Liitto voi perustaa ja ylläpitää toimintansa kannalta tarpeellisia rahastoja. Niiden perustamisesta, niihin siirrettävistä varoista ja säännöistä päättää liiton kokous. Rahastojen hoidosta vastaa hallitus.

Liitto voi liittyä jäseneksi sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, organisaatioihin ja elimiin, joihin kuuluminen edistää liiton tarkoituksen toteuttamista. Liittymisestä näihin järjestöihin ja niistä eroamisesta päättää hallitus.

Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

3 §

JÄSENYYS

Liiton varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä henkilön, joka on laillistettu tai ammatinharjoittamisluvan saanut ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettävään rekisteriin merkitty suuhygienisti tai vastaavan aiemman tutkinnon suorittanut.

Jos liiton hallitus hyväksyy henkilön varsinaiseksi jäseneksi, jäsenyys alkaa siitä, kun jäsenyyttä on haettu. Jäsenhakemuksen hylkäämisestä on ilmoitettava hakijalle.

Opiskelijajäseneksi hallitus voi hyväksyä suuhygienistin tutkintoa opiskelevan tai jatkokoulutuksessa olevan opiskelijan.

Hallitus voi hyväksyä liiton kannattajajäseneksi yksityisen henkilön, rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön ja oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea ja edistää liiton toimintaa.

Liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaalla tavalla toiminut liiton hyväksi.

4 §

JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta liiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee voimaan heti.

Mikäli jäsen on jättänyt maksamatta liiton jäsenmaksun kuuden (6) viimeksi kuluneen kuukauden ajalta, hallitus voi katsoa hänet eronneeksi sen kuukauden alusta lukien, miltä jäsenmaksu on maksamatta.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusta, ei noudata liiton sääntöjä tai päätöksiä, laiminlyö jäsenelle kuuluvat velvoitteet tai ei enää täytä säännöissä määrättyjä jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen.

Erotettu jäsen voi vedota päätöksestä, joka ei johdu jäsenmaksun laiminlyönnistä, liiton kokoukseen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamisesta. Erottaminen astuu voimaan, kun päätös on vahvistettu tai vetoamisajan mentyä umpeen.

Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki oikeutensa liitossa.

5 §

JÄSENMAKSU

Liiton varsinaisen jäsenen ja opiskelijajäsenen on vuosittain suoritettava liiton kokouksen vuodeksi kerrallaan määräämä jäsenmaksu. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Jäseniltä voidaan lisäksi periä ylimääräinen jäsenmaksu sen suuruisena kuin liiton kokous päättää.

Liiton kokous päättää perusteet, joiden mukaan jäsenmaksua voidaan alentaa tai vapauttaa jäsenmaksuvelvollisuudesta osittain tai kokonaan. Perusteena voi olla eläkkeelle siirtyminen, opiskelu, työttömyys, sairaus, perhevapaa, vuorotteluvapaa, yrittäjyys tai muu vastaava syy.

Hallituksella on oikeus päättää jäsenmaksun maksukäytännöstä ja kannattajajäseneltä perittävästä tukimaksusta.

Jäsenmaksua ei peritä kunniajäseneltä.

6 §

TOIMIELIMET

Liiton päätösvaltaa käyttää liiton kokous ja toimeenpanovaltaa hallitus.

7 §

LIITON KOKOUS

Liiton varsinainen kokous pidetään hallituksen kutsusta vuosittain loka-marraskuussa.

Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos liiton kokous tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on kirjallisesti esitetty hallitukselle.

Hallituksen on julkaistava kokouskutsu liiton lehdessä ja verkkosivuilla liiton varsinaiseen kokoukseen viimeistään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta.

Liiton kokouksissa on äänioikeus ja vaalikelpoisuus varsinaisella jäsenellä, jolla ei ole maksettavaksi erääntyneitä liiton jäsenmaksuja kokousta edeltäneen vuoden lopussa. Kunniajäsenellä on äänioikeus, mutta ei vaalikelpoisuutta.

Opiskelijajäsenellä, kannattajajäsenellä, hallituksen jäsenellä sekä liiton toimihenkilöllä on liiton kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden myös muille henkilöille.

Liiton kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä ottaen huomioon lain ja näiden sääntöjen määräykset. Äänten mennessä tasan vaali ja suljettu lippuäänestys ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi liiton kokouksessa, se on esitettävä perusteluineen kirjallisesti hallitukselle viimeistään kolme (3) kuukautta ennen kokousta.

8 §

LIITON VARSINAISEN KOKOUKSEN TEHTÄVÄT

Liiton kokouksessa käsitellään seuraavat asiat

– käsitellään hallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta

– käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajan lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta

– päätetään ylijäämän käyttämisestä tai mahdollisen alijäämän kattamisesta

– vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

– päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio

– päätetään seuraavana vuonna perittävien jäsenmaksujen suuruus

– valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja

– päätetään joka toinen vuosi hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitaan muut hallituksen varsinaiset jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet

– valitaan seuraavan vuoden tilejä tarkastamaan yksi TOIMINNANTARKASTAJA JA VARATOIMINNANNAN TARKASTAJA

– päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista

Lisäksi liiton kokouksen tehtävänä on

– päättää liiton toimintalinjoista ja suuntaviivoista

– ohjata hallituksen toimintaa

– perustaa liiton rahastot ja vahvistaa niiden säännöt

– päättää kiinteän omaisuuden hankkimisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden luovuttamisesta

– päättää työmarkkinakeskusjärjestöön ja neuvottelujärjestöön liittymisestä ja eroamisesta sekä toiseen ammattijärjestöön liittymisestä tai yhdistymisestä
– käsitellä liiton kokoukselle osoitetut aloitteet

– kutsua liiton kunniajäsenet

– päättää liiton sääntöjen muuttamisesta

– päättää liiton purkautumisesta

9 §

HALLITUS

Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) muuta jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet, joiden tulee olla liiton varsinaisia jäseniä. Hallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta.

Hallitus valitsee toimikauden ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on paikalla.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta tai vähintään yhden kolmasosan (1/3) hallituksen jäsenistä sitä vaatiessa.

Hallitus voi asettaa toimikaudekseen alaisuudessaan toimivia ja sille vastuullisia valiokuntia, toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät.

10 §

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa ja näissä säännöissä on muualla määrätty, hallituksen tehtävänä on

– edustaa liittoa ja johtaa sen toimintaa sääntöjen ja liiton kokouksen päätösten mukaisesti

– vastata liiton työmarkkina- ja sopimusneuvottelutoiminnasta

– päättää liiton työtaistelutoimenpiteistä ja työtaisteluavustuksista

– vastata liiton taloudesta ja omaisuudesta, laatia tilinpäätös sekä laatia ehdotukset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi

– valita liiton edustajat liiton kannalta tarkoituksenmukaisiin järjestöihin ja yhteisöihin

– päättää liiton huomionosoitusten myöntämisestä

– ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän palkkausperusteensa, muut työehdot ja tehtävät

– huolehtia liiton toiminnan strategisesta kehittämisestä ja hoitaa muut liittoa koskevat asiat

11 §

TOIMINTA- JA TILIKAUSI

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla maaliskuun loppuun mennessä valmiina luovutettavaksi tilintarkastajalle, jonka tulee suorittaa yhdistyksen hallinnon ja talouden tarkastus ja antaa lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen liiton kokousta.

12 §

NIMENKIRJOITUSOIKEUS

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen erikseen määräämän henkilön kanssa.

13 §

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Liiton sääntöjä voidaan muuttaa liiton kokouksen päätöksellä, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä on muutosta kannattanut.

14 §

LIITON PURKAMINEN

Liiton purkautumista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan liiton varsinaisessa kokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa jäljelle jääneet varat käytetään purkautumiskokouksen päätöksen mukaisesti liiton tarkoitusta edistävällä tavalla.

15 §

MUUT MÄÄRÄYKSET

Näillä sääntömuutoksilla ei vähennetä sääntöjen voimaantulohetkellä olleiden jäsenten etuja tai oikeuksia.

Helsinki 12.12.2016